08/02/2007

Hametragedia ja avunpyyntö


Voi peba... huomasin aamulla, että lempparitalvihamonen on revennyt hanurista. Hieman punastusta poskille nostaa se tosiasia, etten voi olla varma, onko ratkeaminen tapahtunut eilen jossain ihmisten ilmoilla vaiko ihan turvallisesti kotioloissa. Surullista joka tapauksessa.
Olen valmis jopa kaivamaan ompelukoneen esille pelastaakseni rakkaan vaatekappaleeni, mutta mitä ihmettä sille voisi tehdä? Pitäisikö ommella ylimääräinen kangaspalanen tuohon ratkeamiskohtaan vai kuinka?
Vaatteen hylkääminen ei ole vaihtoehto, joten jotain muuta on keksittävä.

Takapuolikomplekseista sun muista ulkonäköpaineista pääsee muuten kätevästi eroon esittelemällä ruumiinosiaan esimerkiksi omassa blogissa ruudun täydeltä... suosittelen kaikille, heti on tosi vapautunut olo. Toisaalta, niinhän mulla on aina.

9 comments:

muoriska said...

Sinuna hakisin mieluisaa kangasta siihen ja tuunaisin taakse kiilan.. se antaisi tilaa ja sillä saisit korjattua tuon.. ikävän repeämisen.
Ja kaikille selität sitten tuunauksena..
käyppäs katsomassa
http://mielitty.blogspot.com/2007/02/pimp-my-farkkuhame.html

Pilvi said...

Mulla kävi kanssa se kiila mielessä, mutta sit ehkä pitäis laittaa myös esim. taskuihin sitä samaa kangasta, ettei näytä hassulta kun sitä on vaan takana. Nauroin varmaan niitä hamsterijuttuja niin paljon, että hamekin repesi...:)

uhoava gnu said...

Ehkäpä vaan puuvillakangasta nurjalle puolelle, ja sen sitten tikkaan monesta kohtaa niin että beban kohta vahvistuu. Sillä tavalla ei tarvitsisi sen kummemmin muuttaa lookia.

Pilvi said...

Tosi ärsyttävää, että se repes ton halkion sivusta, koska se hankaloittaa korjaamista. Hyviä ehdotuksia, täytyy pohtia mitä tehdään...:)

Minnie said...

Toivotaan että saat hameen korjattua, vähän kyllä huvittaa tuo hameraukan kohtalo. :D Pakko myös kommentoida tuota Ansa-kissaa, miten kovin tutun näköinen se on. Mulla oli ihan samanlainen lapsuudessa. Se oli aivan mykkä, ei osannut naukua lainkaan. Kehräsi kyllä kovasti. Toisaalta hyvä niin ;-)Kuva tuossa sivupalkissa toi hyviä muistoja mieleen.

Pilvi said...

Kyllä muakin eilen nauratti, kun mietin, että olen ehkä laukannut ympäri kaupunkia ton hameenraadon kanssa. Ansa voisi maukua vähän vähemmänkin, sillä on yleensä ihan kamalasti asiaa:)

Tellu-Tellervo said...

Pakko tähän kertoa oma viime viikon moka: torstai aamuna kiireessä pukeuduin villaisiin suoriin housuihini, jotka olivat edellisenä iltana jääneet makuuhuoneen lattialle kasaan. Automatkaa työpaikalle n. 30 km. Vastaa työhuoneessa huomasin ruskeiden sukkahousujen valuvan toisesta lahkeesta pitkin lattiaa (siis edellisen päivän sukkisten). Ja kaiken lisäksi käytin aamulla hissiä, vaikka yleensä kuljen portaita. Toivottavastti hississä oli muitakin aamu-unisia, kun en tiedä, kuinka kauan ne sukkahousut olivat sieltä pultusta roikkuneet :D

Pilvi said...

*reps* tekevälle sattuu, Tellu... eikös vaan? On nää hauskoja, kiva kuulla etten ole ainoa sähläri:)

valokki said...

Minullekin on noin käynyt.. tosin housuissa, mutta siinä mielessä sama juttu, että tulin kotiin töistä ja olin vaihtamassa työvaatteet pois niin kappas vaan, sieltä housujen haarapalasta, missä olisi pitänyt olla kangasta, näkyikin lattia! Kyllä hävetti, vaikka ei ollut aavistustakaan koska housut oli hajonnu.