Liityin tuohon baijerilaissukkien kimppaneulontaan mukaan, koska keskeneräisiä töitä ei ilmeisesti voi koskaan olla liikaa.Lisäksi sukkien ohje on niin jumalaisen ihanan kamalan kiemuraisen koukeroinen, etten edes uskalla ajatella kuinka monessa liemessä minua vielä tämän sukkaparin valmistumisen aikana kiehautellaan. Extremelaji tämäkin.
Allekirjoittaneen ohjeenlukutaitoa ja kärsivällisyyttäkin koetellaan eli haastetta piisaa. Saatuani sukat valmiiksi lupaan kirjoittaa aiheesta "Baijerilaissukat ja Zen".
Zeniläisellä (tai vaikka savolaisella) mielentilalla olisi ollut tänään käyttöä, kun pörräsin kaupungilla vastoinkäymisestä toiseen... miksi kaikki kurjat asiat tapahtuu aina samana päivänä? Onneksi työpaikalla oli muillakin yhtä "piip" maanantai, joten manasimme kaikki iltapäivällä yhteen ääneen elämän niljakasta ja vihuliaista luonnetta.
Sää puolestaan oli tänään loistava. T-paidassa tarkeni hyvin ja talven nuuduttamat varpaat nauttivat auringonpaisteesta sandaaleissa. Huomiseksi Pekka Pouta lupasikin sitten jotain ihan muuta...
5 comments:
Niiaan ja kumarran jo heti tekstin lukemisen jälkeen: vai baijerilaista!
Odotan innolla jatkoa!
Hmm.. yleensä ongelmat ja ikävät asiat tulevat kolmen nipuissa ja sen jälkeen niitä ei enää huomaa :)
Jos tänään olisi parempi päivä??
Mietin jo tuota baijerin kal:ia.. saas nähä..
Hyvää päivän jatkoa!
Joo, onneksi noita huonoja päiviä ei ole ihan joka päivä...:)
Ja saas nähdä koska ehdin ne sukat aloittaa...ja lankaakin pitäisi niitä varten ostaa!
Kiits tsempistä, sitä tarvitaan :)Mäkin katoin tuota ohjetta kun luin tästä sukkasysteemistä. Tosiaan, jos ottais sen haasteena...Kyllä kai se ohje siinä neuloessa selviäis, ja ainahan voi kysyä apua.
Onneksi siinä KALissa ei oo aikarajaa...:)
Post a Comment