16/06/2007

Häiriköintiä eläinkunnassa -hirvet, karhut, rusakot sun muut sikinsokin

Pari tämänpäiväisestä Turun sanomasta poimittua uutista sai minut taas epäilemään toimittajien järjenjuoksua. Jos otsikkona on "Hirvet häiriköivät maantiellä", ajautuu aamu-unisen lehdenselaajan mieli maalailemaan uskomattomia kuvituksia otsakkeeseen. Kuvitelkaa pikkuhiprakassa oleva hirvilauma, joka mellastaa ja rietastelee öiseen aikaan keskellä suomalaista maalaismaisemaa. Pari pienempää pajupuskaa kaatuu ja tien pientareen kasvillisuutta tallataan. Muutenkin vallitsee räävitön meno.

Ja mitä oikeasti tapahtui: Muutama hirvi oli eksynyt hirviaidan huonommalle puolelle ja yritti hädissään poukkoillen etsiä reittiä takaisin turvalliseen kotimetsään.
Onko se häiriköintiä, jos on eksynyt vieraaseen ja vaaralliseen ympäristöön ja haluaa löytää nopeasti takaisin kotiin?

Toinen aamun uutinen jatkaa samalla linjalla. Jutussa kerrotaan jossain saaressa Iniön tienoilla tallustelevasta karhusta, jonka poliisi suopeasti antaa toistaiseksi liikkua vapaalla jalalla.

Milloin luontokappaleista tuli tämän yhteiskunnan suurimpia lainsuojattomia? Halutaan elävänä tai kuolleena, mieluummin kuolleena. Häirikkösusia ja -karhuja, riehuvia hirviä ja mellastavia rottia. Oi voi. Onko kyse eläimen arvaamattomuudesta, joka halutaan kahlita ja valjastaa?

Eläin, olkoon sitten hirvi, karhu tai rusakko, on kuitenkin syyntakeeton ja viaton luontokappale, jonka elinympäristöä IHMINEN on hurjasti vähentänyt ja jonka on pakko yrittää sopeutua elämään niillä pienillä luonnontilaisilla alueilla, joille emme vielä ole tunkeutuneet.
Siltä pikkuiselta metsäpläntiltä pitäisi löytää syötävää, suvunjatkamiseen sopiva lajitoveri sekä mukava pesäpaikka. Jos ruokaa ei ole, on sitä etsittävä muualta ja mahdollisesti ylitettävä vaarallinen tie tai uskaltauduttava ihmisten ilmoille. Sanomalehdessä sapuskaa hakevasta luontokappaleesta tehdään häirikkö, mutta oikeasti se on hirvi, joka elää normaalia hirvenelämää.

Nälkäinen susi saattaa nähdä ensimmäisenä metsästä ulos tullessaan sinun lammaslaumasi ja se haluaa ruokaa. Ei se ole häirikkösusi. Sillä on nälkä.

On surullista miten asiat saadaan käännettyä joukkoviestimissä niin, että eläimestä tehdään syyllinen. Ihmisessä ei ole koskaan mitään vikaa. Jos susi syö lampaan, onko se suden syy vai onko vika ihmisessä, joka ymmärtämättään tai harkitusti on vienyt sudelta mahdollisuuden lajityypilliseen, ihmisarkaan käyttäytymiseen.

Ja kyllä, olen sandaaleissa sipsutteleva vienosti vihertävä urbaanihippi, joka en ymmärrä mitään maaseudulla asumisen haasteista eikä minun ole koskaan tarvinnut pelätä, että susi syö lapseni, kissani tahi gerbiilini koulumatkalla. Tai että karhu pistelee sitkeän isoäitini aamupalaksi marjametsässä. Enkä syytä lammasfarmaria enkä lampaita enkä lapsia.

Voi olla, ettei tästä asiasta olisi pitänyt aukaista kielenkantojaan, mutta oli vaan ihan pakko kommentoida häiriköiviä hirviä. Turun sanomien syytä kaikki. Onkohan niillä jo kesähessut töissä?

16 comments:

Anonymous said...

Kyllä mä ainakin ymmärrän kannan. Ihminen valtaa kokoajan elintilaa eläimiltä, ja pitää sitä valtaamaansa elintilaa omanansa, missä ei suvaita mitään luonnossa asuvia eläimiä mikäli ne aiheuttavat harmia.
En ole mikään luontoaktivisti enkä muutenkaan hirveän luonnonsuojeluhenkinen, tietysti välillä on hyvä pysähtyä miettimään noita asioita. Mutta nykyään kun voi aika pienillä teoilla vaikuttaa asioihin, esim. kierrättämisellä.
Menipähän taas paasaamiseksi ;)

Sari said...

Tuohon suden nälkäisyyteen on pakko kommentoida, että susi tappaa myös huvikseen.

Päivi, Lankakomero said...

Hyvä kirjoitus! Autot ja muut ihmiset ovat paljon suurempi vaara kuin karhut tai sudet. Ja itse asun ihan metsän keskellä, täällä on liikkunut susia ja karhuja, mutta eivät ne minua estä metsään menemästä. Samalla logiikalla kuin petoeläimiä kohdellaan, pitäisi kaikki rattijuopotkin ampua.

Pami said...

sen verran kommentoin korvessa asuvana maanviljelijänä, etten minä ainakaan mene kaivelemaan toisten komposteja, syö tai tapa toisten eläimiä enkä käyttäydy uhkaavasti muita kohtaan. Joten toivon, ettei eläimetkään tee noita asioita minulle!! En halua, että ihmisetkään tekisivät minulle noin!

Siis niin kauan kuin minä ja petoeläimet kierrämme toisemme kaukaa, niin kaikki on hyvin!

Noiden hirvien tieltä poispääsy ei tietenkään mielestäni ole häiriköintiä! Aika tyhmä sanavalinta.

Päivi, Lankakomero said...

Karhut ja sudet ym. kyllä kiertävät normaalisti ihmiset kaukaa, häiriintyneet tai nälkiintyneet yksilöt ovat eri asia. Ihmisissäkin on häiriintyneitä yksilöitä, jotka ovat vaaraksi. Ei minua ainakaan ole mikään eläin täällä "uhkaillut". Jos syö lihaa, niin silloin ainakin välillisesti tappaa ja syö eläimiä.

Anonymous said...

Täsmälleen samaa mieltä!

Pilvi said...

Jee, keskustelua...:) Mun pointti oli lähinnä se, että esim. susi on luonnostaan arka ja ihmistä pelkäävä eläin, mutta koska sen elintila on käynyt ihmisen toiminnan takia niin kovin pieneksi, se on alkanut tulla lähemmäksi ihmistä ja sehän on tietysti kurja juttu sekä suden että ihmisen kannalta.

Mun isä on ns. susirajalta Kainuusta kotoisin ja kulkenut aina koulumatkansa jalkaisin eikä ole suteen törmännyt vaikka niitä on silloin ollut paljon enemmän kuin nyt. Jotain on siis varmasti tapahtunut sekä ihmisten asenteissa että suden käyttäytymisessä, koska nykyään kaiketi törmäyksiä sattuu.

Varmasti tilanne vilkassusisilla (jee, uusi sana!) alueilla on hankala, mutta se ei edelleenkään ole suden syy.

Anonymous said...

Nykyään taidetaan olla myös huomattavasti varovaisempia mitä joskus.

Pilvi said...

Varmasti niinkin. Toisaalta tiedotusvälineissä tehdään jokaisesta metsänreunassa nähdystä elukasta niin iso haloo, että sekin lisää pelkoa ihmisissä.

Maarit said...

Minäkin olen hämmästellyt joskus otsikoita tyyliin "hirvi tappoi autoilijan", ikäänkuin hirven intentio olisi ollut päästää kuljettaja päiviltä! Merkillisiä sanavalintoja.

Susiasiassa on pakko myös hieman avata sanaista arkkua. Mulla on käsitys, että lampailla ym. karjalla ruokailevat sudet ovat useimmiten kyllä laumasta häädettyjä ja sairaita, esim. kapisia yksilöitä, ja sen takia joutuvat turvautumaan "pikaruokaan" - tästä "häirikkösusi"-termi. Normaali terve susi on laumaeläin ja lauma on niin tehokas saalistusyksikkö, että villin riistan (hirven) saaminen murkinaksi onnistuu vaivatta ja kotieläimet voi jättää rauhaan. (Koiria sudet taitavat kyllä tappaa ihan huvikseenkin, valitettavasti.)

Itse kannatan kohtuullisen metsästyksen sallimista sudenkin kohdalla, se omalta osaltaan ylläpitää tuota ihmisarkuutta ja näin rauhanomaiselle rinnakkaiselolle on paremmat mahdollisuudet, kuin jos metsästystä ei sallittaisi lainkaan. Uutisoinnista voi muuten muodostua sellainenkin väärä mielikuva, että metsästäjät ovat verenhimoisia lahtaajia, jotka haluavat hävittää kaikki sudet ja karhut maan päältä. Näinhän asia ei suinkaan ole.

Pilvi said...

En mäkään metsästystä olisi kieltämässä, juuri noista mainitsemistasi syistä. Metsästäjät yleensä asiaan perehtyneinä ymmärtävätkin sen, että pedot kuuluvat Suomen luontoon.

Maarit said...

Niinpä. Usein vaan törmää susimyönteisten kaupunkilaisten paheksuntaan siitä, että "pahat metsästäjät jahtaavat isolla joukolla pientä susi hukkaa" kun susijahti on joskus tiedotusvälineissä esillä. :( Melko kärkäs ja tunteita nostattava aihe tämä... ;)

Anonymous said...

Minä komppaan sua täysin.Ihmisen aiheuttamaa tää epätasapaino mikä saa elukat käyttäytymään (anteeksi vaan) ihmisten lailla. Ihminen ei pyri muuta kuin hyötymään eläimistä, jostainhan se tasotus tulee.Ennen sentään kunnioitettiin ja pelättiin, nykyään ei mitään sellaista, vaan entistä röyhkeämpää riistoa. Juuri tämän takia en syö lihaa ja ostan luomumaitoa ja -munia yms. Mun mielipiteeni, mun valintani.

Anonymous said...

Jep,asiaa! Lööppilehdes oli kerra otsikko"orava tappoi pyöräilijän!" ajattelin, et kauheet, "tappajaorava"näin jo mielessäni kauheet kynnet ja hampaat! Sit asia oliki: orava juoksi pyörätien yli ja sokeutui pyöränpinnoihin, pyöräilijä kaatui,(en muista kuoliko edes)mut orava kuoli.

Pilvi said...

Tappajaorava...:) Luulisin, että luonnonsuojelijat ja metsästäjät ovat melko lailla samaa mieltä näissä petoasioissa... asiaan perehtymättömät ihmiset, olivat sitten kaupungista tai maalta, yleensä vouhottavat suuntaan tai toiseen.

Anonymous said...

Joo "häirikköhirvi" oli viikolla Tammisillan tuntumassa, ylivuotinen hirvi nuorukainen koikkelehti ihan ihmeissään pitkin peltoja, minkä pelokas eläin luonnolleen voi kun eksyy tutusta ympäristöstään...