Ihan aluksi mainitsen, että kello on nyt 3.02. Olen kutonut aika monta päivää ristiäislahjaksi torkkupeittoa ja sain sen huovutusta vaille valmiiksi tuossa puolenyön aikaan. Niin, huovutusta vaille. Peitto siis pesukoneeseen ja keittiöön keittämään vähän teetä. Jutustelen siinä mukavia puhelimessa ja jostain syystä muistan katsoa koneeseen vasta, kun pesuohjelma on loppunut.
Tiedättekö, on se vaan merkillistä, miten pieneksi kohtuulliseen kookas torkkupeitto voikaan huopua. Ihan pikkiriikkisen patalapun kokoiseksi. Ajatella!
Joskus ei voi muuta kuin nauraa omalle hajamielisyydelleen. Ja turvautua Kirkon ulkomaanavun Toisenlaiseen lahjaan. Mitäpä muutakaan sitä kolmen aikaan aamuyöstä... toivottavasti kuokasta on jollekin apua viljelyn aloittamisessa.
1 comment:
Voi harmin paikka! Mutta nyt sulla on sitten fantsu patalappu:)
Post a Comment