Olin kerrankin oikeaan aikaan paikalla, kun Lotta lahjoitti tekemiään ihania silmukkamerkkejä nopeimmille kommentoijille. Tosiaan, sanovat sitä rakkaudeksi. Nää on niin kauniit ja mun ekat oikeat silmukkamerkit. Yleensä olen käyttänyt joko langanpätkiä, korviksia tai sormuksia merkkeinä, mutta nyt mulla on siis ihan tarkoitukseen varta vasten tehtyjä ihanuuksia.
Tee-se-itse -innostuskin nosti vähän päätään... katsotaan, tapahtuuko oikeasti mitään koskaan. Muistaakseni eteisen askartelulaatikossa on koruvaijeria. Ja helmiä. Hmm.
Tänään ei ole ollut pulaa harmaudesta, mutta valosta vähän. Tämä kuva on otettu 14.55 ulkona ja silti noin hämärä.
Mutta kiitos paljon Lotta, tykkään näistä kovasti!
4 comments:
Awwww ne oli noin rakkaita :). Oleppa hyvä vaan.
:D
Kuule... paljonko sulla meni lankaa siihen clapotikseen? Selasin arkistoa mut emmää löytäny mainintaa.
Kuusi kerää taisi mennä aika tarkalleen. Muistan siksi, etten ollut siihen aikaan vielä niin paatunut langanostaja ja kävelin melkein silmät kiinni lankakaupan kassalle niiden kerien kanssa. Nyt olen jo niin kovaksikeitetty tapaus, ettei 8e ole liikaa kerästä jumalaista villalankaa...:)
Post a Comment