Valurautaa

Mulla on ollut parin vuoden ajan käytössä sellainen pinnoitettu Scanpan, joka oli oikein hyvä paistinpannu, kunnes muutama päivä sitten oli tarkoitus paistaa siinä jauhelihaa. Huomasin, että pannun pohja oli ihan ruskea ja haisi lämmitettäessä jotenkin oudolle... ja sitten alkoi ahdistaa. Mä olen vahingossa ilmeisesti syönyt ruokani mukana sen pannun pinnoitteen! Ehkä se on irronnut siitä vähitellen ruokiin, enkä ole sitä aikaisemmin huomannut. Olin jo aikeissa ostaa kunnollisen valurautapannun, mutta mummini joka on teflonpannujen vankkumaton kannattaja sanoi että saan hänen häälahjaksi saamansa valurautapannun, jos se on vielä jossain tallella. Olihan se onneksi ja nyt mulla on hyväkuntoinen 60 vuotta vanha häälahjapannu käytössä. Mummi oli vielä hoitanut sitä hyvin, joten sitä ei tarvinnut edes polttaa uudestaan.

Ja kun meillä innostutaan jostain, se tehdään sitten perusteellisesti. Mummin pannu ei tarvinnut huoltoa, mutta kuvissa huolletaan mökiltä löytyneitä pannuja käyttökuntoon. Ensin teräsviilalla enimmät ruosteet pois, sitten nuotiolle kuumenemaan, jolloin loput epäpuhtaudet palavat pois ja lopuksi pannu rasvataan joko ihralla tai tässä tapauksessa kookosrasvalla.