Tästä ei hyvää seuraa...

Minneköhän se marraskuu katosi? Paljon tapahtui lyhyessä ajassa, 30 päivää vuoristoradalla, hattaraa, vohveleita, kermavaahtoa ja lopuksi kamala olo. Lauantaina alkaa uusi kuukausi. Hyvä niin.

Kävin tänään kuittaamassa työnantajan sponssaaman kuntosalikortin M&M:sta eli urheiluharrastus on teoriassa jo täydessä vauhdissa. Nyt pitää vielä ottaa selvää kaikista erilaisista jumppatunneista ja tutustua salilaitteiston sielunelämään...niissä kävelyhihnalaitteissa (varmaankin juuri oikea termi) on muuten nykyään telkkarit...jee!

Saapa nähdä, saanko itseni liikkeelle vielä tämän vuoden puolella.

Lapaskuu...sanoinkohan edellisessä postauksessa, että nollasaldon mahdollisuus on häviävän pieni? Niin tuota, huominen päivä aikaa viimeistellä ne lapaset.

Muoks. Selailin noita vanhoja höpinöitäni läpi ja löysin tällaisen kuvan:















Oliko joskus kauan sitten kevät ja auringonsäteitä keittiössä?

Rakas Joulupukki

Ulkona on nyt niin kovin pimeää kaikkina vuorokauden aikoina. Työmatkaa tahkoan edestakaisin nenänpää maata ruopien ja iltaisin tuskin jaksan nostaa sukkapuikkoa soffapöydältä.
Mariannesuklaatakin menee sitä vauhtia, että kohta pillifarkkujen päällekiskominen käy mahdottomaksi.
Koska olen liian väsynyt liikkumaan, vietän turhan paljon aikaa tietokoneella, joka on johtanut kaikenlaisiin ongelmiin. Pahimpana pirulaisena voisin mainita Facebookin. Se oli eräs sateinen ja harmaa päivä, kun se vei käden rannetta myöten. (Toisaalta en halua olla siellä, toisaalta en jaksa nyt mitään muutakaan.)

Rakas Joulupukki, sinähän tiedät, että minä rakastan syksyä. Tänä vuonna tämä vuodenaika vaan tuntuu kivireen kiskomiselta. Tontut varmaan jo tietävätkin, että siskoni on pari viikkoa sitten valaissut elämänsä kirkasvalolampulla ja muuttunut samalla duracellpupuksi, joka ei ole syksyn harmaudesta tietääkseenkään.
Niin, arvaatkin varmaan, mitä toivoisin kovasti joululahjaksi...
(Kirkasvalolamput oli jossain vaiheessa kodinykkösessä puoleen hintaan, 99e...ei paha, vai mitä?)

PS. Kiltti olen ollut ja välillä ihan kamalakin, (mutta siitä syytän PMS-oireita).

Terveisin,
tiskirätiksi ryytynyt Pilvi


Kaamosväsymyksestä huolimatta uskaltauduin mukaan Lapaskuuhun, koska yksi pari kädenlämmittimiä on jo melkein valmiina... plusmerkkinen saldo on siis tällä kertaa melko varmalla pohjalla (karvaassa muistissa vielä muutama tyhjinkäsinloppusuoralleprojekti...)