08/07/2007

Aikaa on vaikka lampaat söis

Siinä minä seison, torin kulmassa, kaikki turkulaiset vaateliikkeet läpikolunneena, käsissäni vain kaluttu luu (jätskitötterön vohveli) ja korvien välissä humiseva lisääntyvä paniikki.

Huminan keskeltä kuulen siskoni varoittavat sanat huhtikuulta: "Sun on pakko alkaa etsiä niitä häävaatteita jo nyt, koska kesällä niitä ei enää löydy". Siskoni ääneen sekoittuu oma nauruni: "Onhan tässä vielä monta kuukautta aikaa ja minne ne koltut muka kesällä kaupoista katoaisi?"

Nii-i. Sasse. Pyyhin jo hikipisaroita otsaltani, kun haukankatseeni osuu sattumalta Kopinkolmioon päin. Samalla muistan siellä rakennustelineiden takana olevan vallan mainion vaate-/kenkä-/laukkukaupan. Sinne siis ja sassiin.

Pengon yhä kiihtyvällä vauhdilla vaaterekkejä ja olen jo heittämässä viimeisellekin toivonhippuselle hyvästit, kun kuin taivaasta tipahtaneena muutaman metrin päässä minusta roikkuu jumalaisen kaunis ja hemaiseva turkoosi mekko. Syöksyloikalla siirrän itseni sen luokse ja alan plärätä kokoja läpi...36...38.....EIEIEI.......VOI.......OLLA...........TOTTA!!!!!!!!!!!!!!!! Vain vääriä kokoja, ei mitään minulle. Jatkan matkaani eteenpäin, nyt jo silminnähden tuskaisena.

Kierrän kaupan vielä kahdesti, mutta kaikki juhlamekot ovat kadonneet tästä maailmasta. Olen jo lähdössä pois, kun päätän käydä uudelleen katsomassa sitä turkoosia ihanuutta ja tarkistamassa vielä kerran kaikki koot läpi. Ja kas kummaa, ensimmäisestä tangolla nököttävästä mekosta löytyy juuri oikea kokonumero! Loikin hontelojalkaisen onnellisen varsan lailla sovituskoppiin ja kokeilen pukua. Se sopii kuin valettu. Soitan pukukopista siskolleni ja kysyn voiko häihin tulla melko anteliaassa kaula-aukossa ja päätämme hyvässä yhteisymmärryksessä, että voi.

Kipitän kassalle mekkoa rystyset valkoisina puristaen, maksan sen ja huokaisen helpotuksesta. Nyt on vaatteet. Enää tarvitaan kengät, laukku, kampaus (kampaaja on varaamatta) ja meikit (meikkaaja on varaamatta) sekä olkaimettomat ja selästä matalat rintsikat, jotka pysyvät paikallaan eivätkä pilkota mekon alta... helppo nakki. (Apua, paniikki!!!!!)

Toisaalta, onhan tässä vielä melkein kuukausi aikaa.

(Olisin laittanut kuvan mekottimesta, mutta täällä on tosi pimeetä ja sateista, joten kuvaa luvassa heti kun Turku valaistuu...)

8 comments:

hanna-h said...

Hih, hyvä että löytyi sentään juhla-asu. Vaatekaupoista harvoin löytää mitään, kun olisi pakko.

Rieppa said...

Täällä näkyi jo syysvaatteita kaupoissa, kesäistä mekkoa olisi varmaan joutunut etsimään tosissaan - vaikka suomalaisen kesän tuntien kunnon helteet on vasta tulossa (jos ovat). Seuraavaksi alkanee varmaan joulumainostus, viimeistään elokuussa...

Pilvi said...

Ainakin 20 kaunista mustaa tai valkoista mekkoa löytyi, mutta just noita muun värisiä ei yhtään...paitsi se, minkä ostin. Eli hyvä tuuri kävi sit kuitenkin.

Riikka said...

Hienoa, että mekko löytyi kuitenkin eikä siitä ainakaan tarvi stressata!

Hanna said...

Kengät ja laukku odottaa täällä ja rintsikoita kannattaa käydä kattomassa Lehti-nimisestä (?) kaupasta jossa palvelu on mainiota ja rintsikoita piisaa jos jonkinmoisia.
Nou hätä. :)

Pilvi said...

Mä laitan hätätapauksessa ne teipit, mitä mallit käyttää...:)

manteli said...

Tänään kommentoin näköjään ihan muita kuin käsityöjuttuja!

Juu, minä ostin eilen ison vattani kanssa mustaa hautajaisiin... Ei toivoakaan että saisin kokonaista mekkoa mahtumaan päälleni...

Pilvi said...

Kyllä se mekon hakeminen taitaa olla aina yhtä hankalaa...:)