Mulla on ollut ristiriitainen suhde mohairiin. Toisaalta niissä on aina hienoimmat värikartat ja toisaalta ärsyttävämpää neulottavaa saa hakea aika kaukaa.Vaan kuinkas sitten kävikään...
Luulen, että olen yrittänyt napakan neulepinnan ystävänä sitkeästi rääkätä tuota mohairvuohen ja paholaisen yhdessä luomaa jumalaista höytyvää usein aivan liian pienillä puikoilla. Näyttää siltä, että vaihdettuani isompiin tikkuihin, olen lopultakin saamassa tuon pirulaisen kehräämään näpeissäni.
Ja nyt auringonkeltainen Katia Ingenua alkaa kasvaa neulepuseroksi, jonka on saanut ristikseen työnimen Kaustinen. Syystä, jonka vain minä tiedän. Salaperäistä, eikö?
2 comments:
Ressun lintukaveri, niinkö?
Terkkuja kissoille. :)
No sekin on keltainen, mutta ei tuu siitä toi nimi...:)
Post a Comment