12/05/2007

Sitä, tätä ja varsinkin tuota

Mikään ei edisty. Liian monta rautaa tulessa, viimekesäinen polvivamma vaivaa, ylikuntoakin on, ongelmia suorituksen ajoittamisen kanssa, liian hapokasta, huonot olosuhteet, sorvi jumissa ja linkki alhaalla (A-nörtti tietää mitä toi viimeinen tarkoittaa...).

Jotain on kuitenkin kuvasta päätellen tekeillä.


Perinteinen kevätpuutarhakärpänen on taas puraissut minua ja parveke on jo puolillaan kaikenlaista vihreää. Köynnösruukkuun pääsi tänä vuonna Clematis ´Daniel deronda´ kera parin tuoksukurjenpolven.

Kärhöillähän pitäisi aina olla joku aluskasvi, koska niiden tyvet ja juuret ovat erittäin arkoja kuumuudelle ja auringon paahteelle. Luontaisilla kasvupaikoillaan ne kasvavat metsiköissä niin, että kasvin tyvi on varjossa ja latva auringossa. Sijoitin oman kärhöruukkuni parvekkeen nurkkaan, niin että ruukkuun osuu ainoastaan ilta-aurinko. Kasvi saa sitten itse kurkotella latvojaan kohti valoa.

2 comments:

Teija said...

No mutta enhän minä niistä kukista niin välitäkään, tomaattien takiahan minä sitä kasvatan...
Ei hyvää päivää! Mä sitten respect ihmisiä jotka oivaltaa tuollasia,mä menen ihan mykäksi ite. Juu on tämä säätämistä, kaksi viikkoa aikaa säätää...Mutta kyllä se tästä. Kumpa mäkin innostuisin lenkkeileen, mutta ei sitten millään.

Pilvi said...

Mäkään en olis kyllä uskonut olevani lenkkeilijätyyppiä, mutta ihmeitä näköjään tapahtuu...:)